Totuus ei ikinä satuta niin kuin salaisuudet #

On tapahtunu paljon. 30 vuorokauden liikkumavapauden rajotus, 2 hatkareissua, öitä sairaalassa. Ne on nyt muutaman viikon takaisia juttuja. Mutta liikkumavapauden rajotus on edelleen, se loppuu 24pv tätä kuuta. 
Viime lauantaina putosin Dinalta, se oli ihan oma moka. Oltiin ratsastaa pellolla heppa innostu laukassa, vetäs muutaman pukin ja meiti lens hankeen. Pehmeä lasku se oli ja samantien takasin satulaan. Tiistaina menin Pilkulla ja poni oli superhyvä tunnin aihe oli avotaivutus käynnissä, ravissa ja laukassa. Onnistu kivasti. 
Keskiviikkona menin Nallella, sama juttu kun tiistaina. Tehtiin samoja tehtäviä. Oon oppinu ratsastaa Nallee. Saan sen jo kulkemaan kivasti, siin on ollu iso työ mutta hyvä kun nyt näkyy valoa. :) 

Hiihtoloma viikko, en oo tehny mitään erityistä. Ollu tallilla, kävin laskettelee...ei mitään erikoista. 
Tai no eilen poliisi kävi jututtaa mua ja kävi tänään uusiks. Tästä tulee rankkaa, ei mikään pikku juttu eikä oo nopeesti ohi. Saan avustajan, eli asianajajan. Mutta tällä kertaa mä en oo tehny mitään, vaan mulle on tehty. 
Mielialat ei oo ollu ihan kohillaan vaikka yritän kovasti. Nyt ajattelen vaan vaikka kuinka ois paska olla että "Tarviin hyvän pitkän jakson..." mihin mä sen sitten tarviin? Että voin muuttaa kesän lopussa Kiuruvedelle perhekotiin ja alottaa opiskelun Hingunniemessä. 
Miks mä oon niin varma, että mä pääsen hingunniemeen? Koska mä pääsin sinne viimevuonna huonommalla todistuksella ja vähemmillä taidoilla, en vaan voinut vastaanottaa opiskelupaikkaa. Miks mä en nyt pääsis sinne? 
Helmikuun 28nnen päivän Assu-palaveri siirty Huhtikuulle. Sinne on pitkä aika. Mutta en voi enää mitään asialle. 

Eilen jouduin kaivelemaan tosi kipeitä asioita mun mielen syövereistä, tänään onkin sitten ahistanut. Elämä on. Oon oikeestaan tosi väsyny ihmisten seuraan. Täällä on muutama ylienerginen ohjaaja joitten seura on tosi rasittavaa kun ne ei tajua, että mulla on oikeesti paha mieli enkä jaksais semmosta kouhkaamista ja vouhkaamista. Suurta vitutusta aiheutti se, kun mulle sanottiin etten saisi ottaa mun tarvittavaa lääkettä joka ilta. Mutta entä jos mä tarviin sitä? Niinkun oon tarvinnu? Haistakaa paska kaikki. 

"So wake me up when its all over..." 

Viikon ainoo hyvä asia on ollu oikeesti se, että ratsastukset on menny hyvin. Se on kaikista tärkeintä.