Eppu normaali - Tuhansien murheellisten laulujen maa
Eppu normaali - tahroja paperilla
Eppu normaali - joka päivä ja joka ikinen yö
Sopivat hyviin mun tämän hetkiseen oloon joka on aika hämmentävä.
Kaikenlaista on tapahtunu, ei suoraan liity minuun. Mutta semmonen asia jolta ei voi silmiään sulkea, uhka perheväkivallasta. Ei meidän kotona vaan sukulaisissa. Mitä MÄ voin tehdä? Kun en tiedä. Pelottaa vaan muiden puolesta ja haluisin auttaa.
Tää on niin tuttu aihe mulle että mä hermostun. Koska en halua että tällästä tapahtuu mun lähipiirissä. Mä en hyväksy sitä ja mietin vaan keinoja saaha se loppumaan. Keinoja saaha puhuttua järkee.
Pitäis varmaan koittaa suoriutuu nukkumaan, mut ajatukset laukkaa tuhatta ja sataa. Taidan ottaa pienen breikin, laittaa koneen kiinni ja mennä ulos istuu hetkeks kuuntelee yön ääniä. Se on rauhottavaa.
Toivon vaan et kaikki mun rakkaat ois turvassa.
Viha on ulospäin pyrkivää pelkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on tervetullutta, muistakaa kuitenkin:
# Asiallinen kielenkäyttö
# Tässä blogissa ei haukuta ketään
- Kiitos <3