Mä en ymmärrä minkä takia sä soitit, mut tiedän.
Oikeestaan mä en aio jäähä murehtimaan ja märehtimään sillä asialla. Jatkan elämääni, kun mulla vielä semmoinen on.
Seuraan unelmaani, sitä alkuperäistä.
Mä havahduin vihdoinkin siitä unesta missä mä olin. Nyt mä oon tässä mun pää on selvä, ja mä tiiän mitä mä haluan olla, ja tehdä.
Huomenna pääsee metsään valokuvaamaan, jes.
Vaikee nostaa hymy takas huulille, mut ehkä se onnistuu niin vastenmieliseltä kun tuntuuki.
..öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on tervetullutta, muistakaa kuitenkin:
# Asiallinen kielenkäyttö
# Tässä blogissa ei haukuta ketään
- Kiitos <3