Mä pilasin kaiken. Tää päivä koitu mulle kohtaloks. Tää oli ansa.
"Mä yritin korjata kaikki mun sotkut
Mut en onnistunu ja tiesin et se on loppu."
Mul ei oo yhtään syytä enää jatkaa. Mä en kestä sun vihaas. Anna anteeks, mä rakastan sua mut sun viha on mulle liikaa.
Teijän pitää vaan koittaa ymmärtää. Mä en selviä tästä enää, mä en kuitenkaan aio luovuttaa.
Mä rakastan teitä...
Enkä vois pettää teitä. En pystyis.
Oon ehkä enemmän maassa kun koskaan.
Soitit mun äidille. Anteeksi antamatonta, henkilökohtaista.
"Meetkö pois siitä V'n läheltä" Mun äiti puhuu aina kajarilla. Mitähän sä sille mahoit kertoo? Et oon tekemässä itsemurhaa? Etten oo kotona? Mitä?
Mä tuun olee tääl viel huomenna, ens viikolla, ens kuussa, ens vuonna. Omasta tahdostani.
Kiitos aivan helvetin paljon.
Haluun päästä ulos, olla sekasin.
Mut ei tänään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi on tervetullutta, muistakaa kuitenkin:
# Asiallinen kielenkäyttö
# Tässä blogissa ei haukuta ketään
- Kiitos <3